Paratiisisaari Bali

Matkan jälkeen on ollut paljon hommaa, joten nyt vasta ennätän kertomaan reissustamme, josta kotiuduttiin jo kolmisen viikkoa takaperin. Viime vuonna heti Thaimaan reissun jälkeen suunniteltiin, että ensi vuonna lähdetään katsomaan onko Bali todella puheidensa mukainen paratiisisaari.
Kuten meillä on tapana pitää suunnitelmista kiinni, eikä jäädä pahemmin jahkailemaan,
niin mehän varasimme lennot ja pääsimme pitkän odottelun jälkeen vihdoin viimein reissuun.

Matkustimme 25 tunnin lentomatkan Istanbulin ja Jakartan kautta Balille. Monen korvaan matka kuulostaa todella pitkältä ja puuduttavalta, mutta todellisuudessa meillä se meni silmänräpäyksessä nukkuen, elokuvia katsellen ja syöden.

















Päätimme majoittua reissun aikana kolmessa eri kohteessa, jotta näkisimme monipuolisemmin saarta sen eri osista ja siten osattaisiin kertoa enemmän Balista. Ensimmäinen kohteemme oli Nusa Dua, jonne saavuimme yöllä myöhään. Odotin vain malttamattomana seuraavaa aamua, jotta pääsisin ihastelemaan maisemia päivänvalossa. Nusa Dua oli todella kuin se paratiisi postikortista. Täytyy myöntää, että kaunein paikka mitä tähän asti olen päässyt näkemään.  Kaikkialla värikkäitä kukkasia, huojuvia palmuja, turkoosia vettä ja valkoista hiekkaa. Joka puolella oli todella siistiä, eikä roskan roskaa näkynyt missään! Puutarhurit ja siistijät olivat jatkuvasti hommissaan hoitamassa kasveja, leikkaamassa nurmikkoa, lakaisemassa katuja ja puhdistamassa rantahiekkaa.

Viiden päivän aikana, mitä Nusa Dualla vietimme emme edes raaskineet tehdä mitään pidempiä retkiä, koska halusimme vain nauttia huikeista puitteista makoilemalla rannalla ja altaalla aurinkoa ottaen sekä drinkkejä siemaillen. Kaiken lisäksi meille sattui todella hienot rantakelit, joten mikäs sen parempaa. Iltaisin meillä oli tapana käydä spa:ssa hemmoteltavina ja nauttia illallinen pitkän kaavan mukaan.

Nusa Dua on unelmakohde heille, jotka kaipaavat rentoutumista upeissa puitteissa sekä hieman luksusta lomaansa. Pauhaavat yökerhot, ahtaat kadut täynnä kaupittelijoita ja miljoonia turisteja ei ole se Nusa Duan juttu. Alueelta kuitenkin löytyy yksi iso ostosalue, joka on täynnä merkkiliikkeitä, ravintoloita ja hienoja spa hoitoloita. On siis selvää, että Nusa Dua on  huomattavasti arvokkaampaa aluetta, kuin muut saaren osat, mutta hintataso ei missään päin saarta kuitenkaan päätä huimaa.

Täytyy vielä mainostaa meidän Grand Whiz hotellia Nusa Dualla, joka ylitti kaikki odotuksemme. Hinta-laatusuhde kohdillaan, erinomainen sijainti lähellä rantaa, aivan ihana allasalue ja hyvä palvelu. Siitä siis mainio hotelli kohtuullisella hinnalla, jollekin joka Nusa Dualle innostuu matkaamaan! :-)

Aikansa kuitenkin kutakin ja seuraavana meidän oli aika siirtyä Sanurille. Majoituimme Sindhu Mertha Suitesissa, joka oli sievä yhdeksän sviitin pieni hotelli. Hotelli oli kuitenkin vähän turhan kaukana rannasta, mutta kyllähän sinne kuumuudessa lenkkeili. Kuvittelin myös Sanurilla olevan paremmin ostosmahdollisuuksia, mutta shoppailu oli suunnattu enemmän ehkäpä vanhemmalle väestölle. Onneksi kuitenkin pian tajusimme, että taxilla kulkeminen on lähes puoli-ilmaista ja voimme vaikka joka ilta mennä Balin keskukseen Kutalle kiertelemään kauppoja ja ravintoloita, jos siltä tuntuu. Lähes joka ilta kävimmekin Kutalla tekemässä löytöjä, sillä taxi matka ei ollut 15 minuuttia pidempi. Vaikka Kuta on ehdottomasti se shoppailijan paratiisi, niin Kuta beach ei kuitenkaan olisi ollut meidän unelmien rantakohde, sillä rannalla oli tuhansittain nuoria bilettämässä ja surffaamassa, joka ei ole ehkä se meidän juttu.

Sanurilla ollessamme saimme myös vieraita, sillä Aleksin seurkku Henna ja hänen miehensä Ville tulivat meitä tapaamaan. Olipa kiva nähdä heitä välillä vähän erilaisissa maisemissa. He asustelevat vuoden verran töiden takia Jakartassa, joten eivät sentään ihan Suomesta saakka yhden viikonlopun takia lähteneet. He ovat jo useampaan otteeseen käyneet Balilla, joten oli kiva kuulla vinkkejä ja kokemuksia. Viikonloppu heidän seurassa hurahti hyvin syöden ja erilaisia herkkuja maistellen vai mitäpä muuta voi kuvitella, kun porukka hyvän ruoan ystäviä on matkassa? =D



Kävimme myös porukalla katsomassa Pura Ulun Danu Bratan hindutemppeliä, joka on yksi Balin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Temppeli sijaitsee 1200m vuoristossa järven äärellä. Korkeudesta johtuen pilvimassa on laskeutunut taianomaisesti temppelin ylle, joka tekee maisemasta erityisen.
Sanurilta matkaa temppelille tuli vain 60km, mutta matka pieniä ahtaita teitä pitkin taittui kolmessa tunnissa. Balilla saa kyllä varautua siihen, että automatka ei mene ihan yhtä ripeästi, kuin Suomessa!



Aikamme Sanurilla kului pitkälti retkeilyn ja aktiviteettien parissa. Oli kiva päästä seikkailun makuun, sillä mielestäni lomalla kuuluu muutakin tehdä, kuin maata rannalla, vaikka se onkin  ihanaa.
Ehkä merkittävin retki oli kiipeäminen 1717 m korkealle Mount Batur tulivuorelle. Varasimme retken Suomalaisen I Love Bali -matkatoimiston kautta, sillä sitä kautta retken hinta oli edullisin.
Kuljettaja tuli hakemaan meidät hotellilta klo 1:00 yöllä, jonka jälkeen haimme vielä toisen pariskunnan mukaan. Meitä oli siis oppaan lisäksi ainoastaan neljä kiipeilijää, joka oli juuri sopiva määrä.
Ajomatka lähtöpisteelle kesti pari tuntia ja ennen kiipeämistä saimme nauttia retken tarjoaman aamiaisen, jotta jaksamme kivuta. Lähdimme n. 3:30 englanninkielisen oppaan perässä kohti huippua. Kiipeäminen oli rankkaa ja maasto oli vaikea kulkuista. Itselleni etenkin lyhyenä ihmisenä harppaukset kiveltä toiselle olivat vaikeita. Yöllä oli kaiken lisäksi niin pimeää, että taskulampun valossa kulkeminen tuotti omat haasteensa. Välillä kävi mielessä, että mihin me ollaan oikein ryhdytty, mutta jotenkin sitä voimaa ja tahtoa riitti kiivetä loppuun saakka.
Kiipeäminen Baturin korkeimmalle huipulle vei aikaa hieman alle kolme tuntia. Monet muut retkiseurueet olivat jääneet paljon alemmas, jonne oli myös rakennettu lepopaikka. Meidän opas kuitenkin halusi viedä meidät ihan ylös saakka, sillä sanoi maisemien sieltä olevan ihan toista luokkaa.
Huipulla meillä oli pieni maja, jossa istuskelimme ja saimme aamupalaksi tulivuoren höyryssä keitettyjä kananmunia ja lämmikkeeksi teetä. Lämpötila yläilmoissa oli aika vilakka, joten kannattaa ottaa ehdottomasti lämpöistä vaatetta mukaan, jos meinaa kiipeämään lähteä. Tarkoituksena oli nähdä auringon nousu, mutta sää oli liian pilvinen ja näimme pikemminkin aamun kirkastumisen. Joka tapauksessa maisemat olivat aivan henkeäsalpaavat!






Alas tuleminen oli vielä vaikeampaa kuin ylös kipuaminen. Meinasin kokoajan olla pyllylläni, kun jalat meinasivat pettää alta. Alaspäin tullessa oli kuitenkin se etu, että näki maisemia mitä pitkin oli ylös tullut, sillä yöllä ei nähnyt kuin juuri omiin jalkoihin taskulampun valolla. Saavuimme noin yhdeksän aikaan takaisin autolle, olimme kaikki ihan puhki ja paluumatkalla kuuluikin vain kuorsausta.




Vaikka retki olikin rankka ja välillä meinasi oma kunto ja usko loppua, niin yksi hienoimmista kokemuksista ikinä! Suosittelen jokaiselle Balille matkaavalle ylittämään itsensä ja hankkimaan tästä itsellensä uuden mahtavan kokemuksen, josta riittää kerrottavaa vielä kiikkustuolissakin!



Lisäksi kävimme WaterBomissa, joka on äänestetty maailman toisiksi parhaaksi vesipuistoksi. Itsellä ei kauheasti vertailukohteita ole, mutta oli se kiva paikka ja todella siistinä pidetty, josta aina plussaa. Useisiin mäkiin en edes uskaltanut mennä, mutta onneksi löytyi meillekkin sopivia! :-D




Uluwatun temppeli oli myös yksi kauneimmista nähtävyyksistä etenkin auringonlaskun aikaan.
Se sijaitsee saaren eteläkärjessä korkean jyrkänteen kupeella, josta on mahtavat maisemat merelle.

























































Bali Safari & Marine Park oli todella kivaa vaihtelua tavalliselle Zoo:lle. Maastoautolla kiertelimme Safarilla katsomassa vapaita eläimiä lähietäisyydellä. Lisäksi pääsimme seuraamaan monia mielenkiintoisia eläin-näytöksiä, jotka oli todella taitavasti suunniteltuja ja toteutettuja. Lippujen hinnat olivat mielestämme kuitenkin aika tyyriit.









                       

Viimeisenä suuntasimme kolmeksi päiväksi keski-Balille viehättävään taiteilijakylään Ubudiin. Ubud on tunnettu hienoista riisipelloistaan ja taiteesta. Kaupunki on täynnä kojuja, joissa myydään ihania käsintehtyjä sisustus tilpehöörejä, astioita, tauluja ja kaikkea mitä vaan voi käsin tehdä.
Jopa teiden opaskyltit olivat käsitöitä.







Ubud on ehdottomasti kohde mikä täytyy nähdä Balin reissun aikana. Välttämättä koko reissuksi ei kannata Ubudiin mennä, jos haluaa rannoillakin loikoilla, mutta ehdottomasti pari päivää Balin lomasta tulisi viettää Ubudissa, koska on se todella kiehotava paikka!
Ubudissa oli myös yksi ehdoton suosikkini Monkey Forest. Siellä kävimme kahteen otteeseen, sillä en saanut ensimmäisestä kerrasta tarpeekseni. Monkey Forestissa asustaa vapaana yli 600 pitkähäntäapinaa ja etenkin pienet vauva-apinat olivat niin super söpöjä. Apinoille sai syöttää banaaneja ja ne kiipesivät ihmisten päälle syömään niitä. Varuillaan kuitenkin kannattaa olla etteivät apinat vie mitään tärkeää, joten aurinkolasit yms on hyvä pitää repussa turvassa. Etenkin muovisista esineistä ne ovat kiinnostuneita. Esimerkiksi minun korvikseni ja Aleksin vesipullo lähti eräitten apinoiden matkaan. =D















































































MEIDÄN TOP 5 NÄHTÄVYYDET BALILLA:

1. Nusa Dua Beach
2. Mt. Batur
3. Ubud
4. Monkey Forest
5. Uluwatun temppeli

Nyt tiedän paratiisisaari huhujen pitävän paikkansa. <3

Mikä olisi meidän seuraava paratiisi? Ehdotuksia! =)

Makuja Maailmalta

Voin myöntää, että olemme ruokakulinaristeja johtuen siitä, että Aleksi on ammattikokki ja siten myös innokas ruoanlaittaja ja uuden testaaja. Tämä innostus ja kiinnostus ruokaan ja uusiin makuelämyksiin on näiden vuosien aikana tarttunut myös väkisin minuun. Olen onnekas, koska olen aiemmin jäänyt paljosta paitsi, sillä olen ollut nirso ja syönyt vain tuttuja ja turvallisia kotiruokia, sekä ravintoloissa joka kerta saman annoksen. 

Päätimme Aleksin kanssa toteuttaa ja maistella muutamia eri ulkomaalaistaustaisia pääruokia ja kertoa teille mielipiteemme niistä, sekä ohjeet miten voit ne halutessasi valmistaa. Työnjako meillä meni niin, että Aleksi 'kappas vain' valmisti ruoat ja minä ideoin. =D 

Kaikki ruoat ovat melko yksinkertaisia valmistaa, joten ei tarvitse olla konkari onnistuakseen niissä!

Ensi kerralla olisi tarkoitus tehdä samanlainen postaus muutamasta jälkiruoasta, jos teitä vain kiinnostaa. Olisi kiva, jos kommentoisitte mielipiteitä ja toiveita alla olevaan kommenttiboksiin. =)

Ensimmäisenä suuntasimme Aasiaan. Valmistimme Kiinalaista Hoisin kanaa riisin kera Aleksin perheelle. Ruoka näytti maistuvan heille hyvin ja saikin paljon kehuja. Itse tykkäsin myös kovasti.

Hoisin-kastike oli maukas ja rapeat kasvikset herkullisia. Ruoka on erittäin helppo ja nopea valmistaa.

Hoisin kanan valmistamiseen tarvitset:

(noin 6 hlö)

-400g broileria

-1 punasipuli

-1 valkosipulin kynsi

-1 nippu kevätsipulia

-2-3 eri väristä paprikaa

-1dl cashew pähkinöitä

-2rkl hoisin kastiketta

-2-3rkl soijaa

-1dl vettä tai kasvislientä

-Jasmin riisiä

1. Laita riisi valmistumaan.

2. Paista broileri, sipulit, paprikat ja cashew pähkinät yhdessä paistinpannulla.

3. Lisää joukkoon hoisin kastike, soija ja vesi + (suola).

4. Hauduta pannulla 5 minuuttia, jonka jälkeen ruoka on valmis esille pantavaksi.

Seuraava makumaailma suuntasi Mexicoon. Valmistimme kana enchiladoja eli ''kanatortilla lasagnea''. Enchiladat olivat herkullisia, mutta luulen, että itse olisin tykännyt ruoasta enemmän jauhelihatäytteellä. Uskon kuitenkin kanatäytteen olevan monen mieleen, joten päätimme tehä näin. 

Kana enchiladojen valmistamiseen tarvitset:

(noin. 4 hlö)

-600g broileria

-3sipulia

-2valkosipulia

-sweet chili kastiketta

-200g pakaste pinaattia

-3tomaattia

-1prk paprika-chili tuorejuustoa

-150g juustoraaste

-8kpl tortillalettuja

Halutessasi koristeeksi päälle: avokadoa, korianteria ja tomaattia.

Lisäksi: salsaa

1. Ruskista broileri, sipulit ja pinaatti.

2. Sulata joukkoon tuorejuusto ja juustoraaste.

3. Lisää seokseen oman mielen mukaan sweet chili kastiketta, sekä pilkotut tomaatit + (suola).

4. Täytä tortillaletut täytteellä (Pursotinpussi on kätevä tähän tarkoitukseen) ja aseta ne vuokaan.

5. Paista 200asteessa n. 10 minuuttia, että tortilloiden pinta saa kullan ruskean värin. 

6. Koristele tomaatilla, avokadolla ja korianterilla.

7. Herkuttele salsan kera. 

Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä siirryimme Italialaisen ruoan pariin. Valmistimme super hyvää tomaattikeittoa kirsikkatomaatti-pestofocaccian kera. Tämä ruoka oli näistä kolmesta minun lempparini. Itse en ole kovin suuri keittojen ystävä, mutta tämä tomaattikeitto ylitti odotukset. Leipä oli tosi kiva lisä keiton kanssa, koska muuten ruoka ei olisi ollut tarpeeksi täyttävää. 

Tomaattikeiton valmistamiseen tarvitset:

(noin 4hlö)

-1tölkki tomaattimurskaa

-1 pieni tölkki tomaattipyrettä

-1rkl tummaa balsamicoa (jos kaapista löytyy, ei ole välttämätön)

-1valkosipuli

-1punasipuli

-3dl vettä

-1 kana- tai kasvisliemikuutio

-1dl vispikermaa

-kourallinen ruoretta basilikaa

1. Pilko sipulit ja paista kevyesti öljyssä.

2. Lisää joukkoon tomaattimurska, tomaattipyre, vesi, kanaliemikuutio ja ruokalusikallinen tummaa balsamicoa tuomaan makua. Keitä 20minuuttia.

3. Lopuksi lisää keittoon kerma sekä basilika ja tarvittaessa lisää suolaa maun mukaan. Anna kiehua vielä pari minuuttia, jonka jälkeen keitto on valmis.

Kirsikkatomaatti-pestofoccaciaan tarvitset:

-450g hiivaleipäjauhoa

-2tl kuivahiivaa

-1 tl suolaa

-5rkl ekstraneitsytoliiviöljyä

-3dl lämmintä vettä

-300g kirsikkatomaatteja

-kourallinen tuoreita basilikanlehtiä

-2rkl valmista pestoa

1. Siivilöi vehnäjauhot suureen kulhoon, sekoita joukkoon kuivahiiva ja lisää suola.

Tee jauhojen keskelle kuoppa ja kaada sinne 3rkl öljyä sekä vesi, ja sekoita ainekset yhteen.

Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja alusta sitä 10 minuuttia, kunnes taikina on pehmeää ja notkeaa.

2. Laita taikina voideltuun kulhoon, peitä se keittiöpyyhkeellä, ja jätä huoneen lämpöön tunniksi, kunnes taikina on kooltaan kaksinkertainen.

3. Voitele 40cm x 40cm kokoinen uunipelti.

4. Kumoa taikina pellille ja levitä se korkeintaan 0,5cm paksuiseksi levyksi. Anna taikinan kohota 20 minuuttia. Laita uuni kuumenemaan 230 asteeseen.

5. Sekoita 3rkl vettä ja 1rkl öliiviöljyä yhteen pienessä kulhossa.

6. Kun 20 minuuttia on kulunut, sivele öljy-vesiseos taikinan päälle ja nosta pelti uunin keskitasolle. Paista focacciaa n. 20 minuuttia.

7. Lohko sillä aikaa kirsikkatomaatit.

8. Kun tomaatit ovat valmiit, laita ne kulhoon tuoreen basilikan ja peston kanssa. Ripottele joukkoon jäljelle jäänyt oliiviöljy ja sekoita hyvin. Lisää mustapippuria ja suolaa maun mukaan.

Tässä vaiheessa leivän pitäisi olla valmis: nosta se pois uunista ja peitä kirsikkatomaatti-pestoseoksella. Tarjoile heti.

Lontoo

Viime yönä kotiuduttiin Lontoon reissusta, joten olen taas pirteänä tietokoneen ääressä valmiina kertomaan teille matkastamme. Matka oli joululahja minulta Aleksille, niin kuin aijemmin jo kerroinkin. Tarkoituksena oli alunperin viedä hänet Tallinnaan kylpylälomalle, mutta mielenkiinnosta selaillessani Lontoon hotellien ja lentojen hintoja huomasin, että samalla hinnalla päästäisiin käymään pieni hyvän budjetin reissu Lontoossa, joten onhan se kiva käydä katsomassa muitakin paikkoja, kun aina tuttua ja turvallista Tallinnaa.

Lähdimme reissuun sunnuntaina 17.1 ja saavuttuamme lentokentälle tulikin jo tekstiviestillä tieto siitä, että lentomme oli peruttu ja pääsemme lähtemään vasta seuraavalla lennolla, joka lähti puolitoista tuntia suunniteltua myöhemmin. Menimme ajankuluksi istuskelemaan Starbucks kahvilaan, jossa saimme odottelun kulumaan rattoisasti. 

Päästessämme Lontooseen, Gatwickin lentokentälle, hyppäsimme Victoria stationille menevään  junaan, joka oli ruuhka-ajasta johtuen täpöten täynnä ihmisiä, eikä istumapaikasta ollut toivettakaan. 

Junamatka kesti n. 40 minuuttia. Matka Victorialta eteenpäin Bayswaterissa sijaitsevalle Queens park hotellille taittui metrolla. Metroliikenne tuntui aluksi todella sekavalta, mutta äkkiäkös sen oppi.

Samana iltana saatuamme tavarat hotellille, menimme syömään siskoni suosittelemaan läheiseen italialaiseen ravintolaan, joka koitui hyväksi valinnaksi. Paikka oli idyllinen ja ruoka maistuvaa. 

Kello oli jo ilta kymmenen, kun lähdimme ravintolasta tallustamaan takaisin hotellille päin ja ihmeeksemme katu oli täynnä pieniä, yhä auki olevia kojuja täynnä matkamuistoja ja 'feikki' roinaa.(samantyylisiä, kuin etelän turistikohteissa). Olihan ne pakko kiertää läpi ja mukaan tarttuikin muutama pieni muisto. Kuvittelin Lontoossa olevan vain kalliita merkkiliikkeitä ja ostareita, mutta olin väärässä. (oli toki niitäkin pilvin pimein!)

Seuraavana aamuna päätettiin herätä aikasin, jotta kerkeäisimme yhtenä päivänä tekemään ja näkemään mahdollisimman paljon. Tämä päivä oli nimittäin ainut kokonainen päivämme Lontoossa ja vauhdikas päivä olikin. Vaikka paikasta toiseen kuljimme metrolla, näytti askelmittari lähemmäs 20km kävelyä päivän aikana ja sen kyllä kipeistä jaloista huomaa edelleen. 

Ensimmäisenä menimme syömään hotellin aamiaisen, joka oli oikea englantilainen. Siihen kuului paahtoleipää, marmeladeja, kroisantteja, munakokkelia, makkaroita ja erilaisia jugurtteja. Tuhdin aamupalan jälkeen jaksoi lähteä kiertämään Lontoota. 

Meidän nähtävyyskierroksen ensimmäinen etappi oli Tower hill, jossa sijaitsi London Tower ja sen vieressä oleva Tower bridge. Toweriin meillä oli alunperin tarkoitus ostaa liput ja mennä katsomaan mitä sen sisältä löytyy, mutta liput olivatkin kalliimmat mitä muistelin ja siksipä tyydyttiin katselemaan sitä vain ulkopuolelta. Tower bridge oli upea, hienompi ja suurempi mitä olin kuvista ajatellut. Mielestäni se oli näyttävin Lontoon nähtävyyksistä. Oli mahtavaa päästä kävelemään tuon kuuluisan sillan päälle Thames joen ylle, josta oli aivan huikeat näkymät joka suuntaan. Ensimmäisenä silmään pisti The Shard, reilu 300m korkea pilvenpiirtäjä, jonka ylimpään kerrokseen olisi ollut huikeaa kivuta.

Aleksin otettua valokuvia jokaisesta mahdollisesta kuvakulmasta jatkoimme matkaa Westminsteriin, jossa näimme Big Benin, sekä London eye -maailmanpyörän. 

Big Ben -kellotorni parlamenttitalon yhteydessä oli valtava ja näyttävä rakennus kullattuine yksityiskohtineen. London eye, tuo yksi maailman suurimmista maailmanpyöristä oli parasta aikaa huollossa, mutta onneksi se ei häirinnyt katselemista tai kuvaamista.

Seuraavana oli vuorossa Piccadilly Circus, joka on tunnettu valtavista videotauluistaan ja underground -kylteistään. Samalla se toimii tunnettuna risteyksenä Lontoossa, jonka vuoksi punaiset kaksikerroksiset bussit kulkivat vilkkaasti sen lävitse. Piccadillyssa oli meidän aika pitää lounastauko, sillä kyllähän nälkä iskee, kun koko päivän on liikkeessä. 

Piccadillysta siirryimme Euroopan vilkkaimmalle ostoskadulle, Oxford streetille, joka oli täynnä kauppoja ja ostoskeskuksia. Kävelimme koko pitkän kadun päästä päähän. Oikea shoppailijan paratiisi, jos haluaa ostosmatkalle lähtä. Itse emme varsinaisesti shoppailemaan lähteneet, mutta muutamassa kaupassa käytiin ohi mennen pyörimässä. Kauppojen hintataso oli suunnilleen sama, kuin Helsingissäkin. Edullinen kauppa oli kuitenkin Primark, jossa oli hienoja vaatteita, asusteita yms kauppa pullollaan. Tavaraa, sekä ihmisiä kaupassa oli kuitenkin niin paljon, että siellä olisi mennyt päivä, jos olisi jokaisen vaatteen katsellut läpi. Kauppakadulla kyllä huomasi ketkä ovat Primarkissa käyneet, sillä heillä oli useita Primarkin logolla varustettuja ostoskasseja pullollaan vaatteita. 

Tämän reissun jälkeen jalat olivat niin puutuneet, että oli pakko päästä hetkeksi hotellihuoneeseen lepäämään ja syömään pientä välipalaa. Odotimme illan hämärtyvän, sillä tarkoituksena oli tehdä sama nähtävyys kierros uudestaan (pois lukien Oxford street). Aleksi halusi kuvata samat nähtävyydet vielä pimeällä kauniisti valaistuina ja kannattava uusinta reissu olikin, sillä Lontoo oli aivan eri näköinen illalla. Kauniisti valaistu kaupunki, Towerbridge, Big Ben ja London eye olivat aivan huikean näköisiä väriloistossa. Upeita kuviakin tuli sadoittain, mutta jospa niistä karsisi muutaman.

Tapahtumarikkaan päivän päätteeksi oli ihana päästä syömään ja rentoutumaan englantilaiseen pubiin, jossa söimme herkulliset burger ateriat punaviinin kera. Kyseinen Pubi oli tunnelmallinen ja siisti paikka, missä ihmiset viettivät sivistyneesti iltaa. Puolenyön maissa pääsimme takaisin hotellille, jonka jälkeen uni maistui paremmin kuin hyvin. 

Seuraavana aamuna nukuimme hieman pidempään ja kävimme kaikessa rauhassa aamupalalla. 

Ennen hotellihuoneen luovuttamista kävimme vielä lähi kadun kojuissa pyörimässä ja etsimässä pieniä tuliaisia. Luovutettuamme huoneen suuntasimme takaisin Victoria Stationille, josta juna takaisin lentokentälle lähti. Ennen sitä ehdimme vielä hyvin käydä syömässä eräässä lounasravintolassa Victoriassa. Lentomme oli puolenyön aikaa takaisin Helsingissä, josta yhtä kyytiä ajelimme kotiin huilimaan.

Suosittelen Lontoota ehdottomasti kaikille, jotka eivät siellä vielä ole käyneet. Jokainen löytää sieltä aivan varmasti jotain, mikä itseään kiinnostaa! Upeat nähtävyydet, shoppailu, historia, kulttuuri, taide ja hauskanpito ovat varmaankin Lontoon avainsanoja. Lontoo on myös talvi kaupunkikohteena oivallinen. Nurmikko vihreää, kukat kukkii ja huomattavasti lämpimämpää mitä täällä, vaikka eihän sielläkään erityisen lämmin ei ollut, mutta plussan puolella kumminkin. 

Nyt me ollaan yhtä upeaa kokemusta ja monta nähtävyyttä rikkaampana !